30. Talvi on taittumassa ja Halti hinkuaa paneloimaan

Haltilla on kova hinku kuistia jatkamaan. Talven taittuminen on kohta lähellä - tosin meillähän tuo kevät tulee varsin keikkuen.

Onneksi talviaikaan hän voi lepuuttaa mieltään sitomalla perhoja.

Syksyn ja talven kulumista on avittanut myös metsässä kulkeminen. Repunpään takamailla on melkoinen vuori ja sen kallioilla on paljon kaunista katseltavaa Haltille, metsien ihmiselle.

Minä sen sijaan teen suunnitelmia koko talven. Kuistin sisustus on jo melko selvä ja nyt onkin  kiivaan pohdinnan alla pihamaan rakentaminen.

Pitkään mietin myös talon ulkomaalin väriä. Punamultahan se tietenkin pitäisi olla, mutta toisaalta hyvinvoivan, valoisan valkoinen olisi enemmän omaan makuuni. Ah, rakastaisin istuskella Tshehovilaisittain omenapuun alla, valkean talon siimeksessä!

 Talvisen kylmässä keittiössä maistuvat kuuma pulla ja lämmin kaakao - saunaretkellä Repunpäässä.

29. Kuisti UUSIKSI, osa I

Talon alkuperäinen kuisti oli joskus 60-luvulla remonstreerattu uusiksi: vanhat, keskeltä edestä kulkevat portaat oli piilotettu kokonaisen lattian alle ja sisäänkäynti oli siten siirretty sivuun. Katto oli muutettu niin, että siinä oli kolme lapetta, joista kaksi sivuille ja yksi eteenpäin. Ikkunoiksi oli laitettu isoruutuiset lasit. Kuistia ei oltu maalattu sisältä, katto vuoti ja ikkunat hilseilivät karmivasti. Koko komeuden kruunasi loisteputkivalaistus.

 Halusimme siistimmän ja taloon istuvamman kuistin. Homman suunníttelussa piti valitettavasti taas huomioida rahapussin kommentit. Päätimme kuitenkin purkaa katon, lattian seinät, ikkunat ja ovet. Vain vanha runko sai jäädä paikalleen. Etuseinän alahirsi oli entisen porraskiven roiskimisen takia lahonnut ja sen Halti korvasi navetan katosta ottamallaan terveellä vanhalla hirrellä. Samalla kehikko oikaistiin ja  reivattiin suoraksi.





Harjannostajaispuheet pidettiin jo huhtikuulla.

                                           "OLISKO TÄLLAISET RISTIKOT SOPIVAT?"

                         

                       Kauniit kesäpäivät olivat vähissä, mutta kuisti koheni ja rauha säilyi koko kesän. 

                        Minä en ole puutyöihmisiä ja välillä turhautti, kun ei oikein ollut mitään keinoa viedä kuistia eteenpäin.

Muutamia vanhoja kuistin seinälautoja käytettiin uuden katon laudoitukseen. Toivottavasti punamultamaali lautojen yläpuolelta ei leviä missään kosteusolosuhteissa uuden sisäkaton eli samojen lautojen  alapuolen pinnalle!

Lattia valmistuu sisälle.